Koiruuksia

Eilinen oli mitä kaunein ja lämpimin syyspäivä. Tuli oltua reilusti ulkona ja puuhasteltua koirien parissa. Kohta 2.v Hugo koiramme on rodultaan sileäkarvainen noutaja eli flatti.Flatit ovat luonteeltaan energisiä ja iloisia. Tämän rodun edustajat tarvitsevat paljon pääkoppaa rasittavaa puuhastelua. Tuntuu että minkään mittainen juoksulenkki ei tuota rotua rasita vaan täytyy saada aivot väsytettyä. Oiskohan tällä emännällä jotain samaa vikaa? Levottomat jalat vipattaa välillä unissaankin :)
Aiemmin olin totaalisesti kissa-ihminen ja täytyy myöntää että edelleenkin pidän kissoista. Mutta on tämä koiran kanssa touhuaminenkin mukavaa ja palkitsevaa.

Eilen tehtiin hakuruutua ja jäljestystä. Mukana oli myös Hugon kasvattaja omien koiriensa kera. Voi miten hienosti Hugo suoriutui. Äiskä on ylpeä. Taipumuskoe pitäisi mennä heittämällä läpi syyskuun lopulla.

Treenien jälkeen menimme laavulle ja keitimme nokipannukahvit. Olimme vain unohtaneet vesipullon
kotiin joten jouduimme turvautumaan mukaan lähteneeseen vadelma vichyyn. Täytyy sanoa että elämässäni en ole koskaan kummallisemman makuista kahvia maistanut. Tästä ei todellakaan muodostunut mitään uutta
pikanttia kahvinautintoa jonka ilosanomaa voisi levittää maailmaan. Jos siis retkeilette ja aiotte nuotiolla kahvia keitellä- muistakaa vesi!

Photos by Jack

Treenien jälkeiset makupalat

Mikä lie pyryharakka

Tänään aion valmistaa päivälliseksi kyyhkypaistia. Linnut on jo sulamassa ja  resepti takataskussa.
Tarjolla 100% lähi- ja luomuruokaa. Tietysti on mainittava että tiput on Hugon noutamia.
Hei peukut pystyyn -että onnistun!