Matkakuumetta

Tässä ehtikin muutama päivä vierähtää että sai aikaiseksi ryhtyä bloggailemaan. Osa syynä tukkoon mennyt tietokone joka jouduttiin tyhjentämään.Jossain vaiheessa koitamme ajaa ohjelmat uudestaan sisään. Hirveä homma... Osittain varmaan omaa vikaa mitäs ei olla  aikaisemmin siiretty ulkoiselle kovalevylle mm. Valokuvia tai videoita joita löytyi koneen sisältä jos nyt ei tuhansia niin ainakin satoja.Nykyajan laitteet eivät tosin ole luotuja kestämään. Voi siis olla että on uuden tietokoneen hankinta edessä. Kuola valuen ollaan mieheni kanssa ihasteltu macbook pro:ta. Ennen kuin asiat ratkeaa joudun tyytymään mobiililla surffaukseen ja bloggailen puhelimella. Harmittaa vain että kuvia en pääse sivuilleni lisäämään. Windows luurilla kun se ei taida onnistua. Mulla alkoi perjantaina n. Kolmen viikon loma. Jee! Hirmuisen mukavissa merkeissä tuo loma ei alkanut. Joku ällö vatsapöpö vaivasi ja muutamaan otteeseen halailin vessanpönttöä. Onneksi paha olo meni pian ohi.Eilinen päivä menikin Hugon taippareissa Hämeenlinnassa. Hienosti Hugo suoriutui ja osoitti taipumuksensa.Vesihaku meni todella hyvin ja luontevasti. Varisten noudossa oli pientä hankaluutta. Mutta tuomari päästi meidät jäljelle. Voi miten ylpeäksi tunsin itseni kun näin koira pojan tulevan kani suussa jäljeltä takaisin. Hienosti luovutti pupun suoraan mieheni käteen. Jukka toimi upeasti Hugon ohjaajana. Tänään me matkustetaan Kouvolaan ystävien luokse. Hugo menee sinne hoitoon 9 päiväksi sillä me lähdetään lomamatkalle Kroatiaan tiistai aamuna. Sopivasti syksyn sateita hieman karkuun :) Niin kiire tässä on ollut töiden,harrastusten ja kotihommien kera että vasta nyt alkaa pieni matkakuume nousta. Seuraavat tunnelmat kirjoittelenkin tänne aivan toisenlaisista maisemista. Palaillaan siis astialle! P.S nyt teidän muiden olisi aika kaivaa kumpparit ja villavaatteet esille. Mun kesämekon helma hulmuaa vielä reilun viikon. Halein!

Tatti otsassa

Voi p.a.s.k.a tätä mun tietokonetta. Se lagittaa, on niin hidas. Ei näin lyhytjännitteinen ihminen kestä tätä.
Kirjoittaminen on hankalaa kun välilyönti näppäin ei tahdo toimia. Sanat putkeen siis vaan... prkl!
Itkupotkuraivareiden paikka!
Mikä saa teidät ärsyyntymään kaikista eniten maailmassa?
Miten te silloin käyttäydytte?
Huudatteko, paiskotteko tavaroita, syytätte muita, mökötättekö vai tyydyttekö vain kohtaloonne?
Mä olen yrittänyt siedättää itseäni että kaikesta ei aina tarvitse syntyä katastrooffia.
Aika huonolla menestyksellä. Mua ärsyttää jos jokin asia tai tavara ei toimi. Epäjärjestystäkin siedän paremmin kun sitä että asiat ei etene. Toimimattomuuden rinnalla kovana kakkosena tulee se jos jokin on hukassa.Voi nenä- sitä kilarin määrää. Mun perhe ansaitsisi Nobelin rauhan palkinnon ihan siitä hyvästä että joutuvat asumaan tälläisen kävelevän Afganistanin kanssa. Kun tavara menee rikki kiroan kun vuoripiru ja mielelläni syytän hajoamisesta muita. Samoin kun tavarat ovat hukassa. Onhan tietenkin täysin järjenvastaista  löytää ne omilta jäljiltä.
Ystävieni kanssa olemme myös tuumineet sitä että me naiset voimme aina syyttää hormooneita kaikesta. Ennen menkkoja on ihan ok saada hermoromahdus. Uskoisin että lähes jokainen nainen tämän ymmärtää. Kämppä täytyy siivota.Koko ajan on hirveä nälkä, syöt, juot ja turpoat. Sitten ottaa päästä kun oot niin lihava joten taas voi vähän kiukutella. Vatsaan koskee. Vuodat. Haiset.

Voi elämä! Taas helpottaa kun puolukkapäivät on ohi vai helpottaako?

Töissä mä olen aivan erilainen. Siellä mun on helpompi olla rauhallinen vaikka jokin ei heti onnistuisikaan. Mistäköhän tämä mahtaa johtua?
Kai se on ammatillisuutta ja sitä että eri paikoissa sulla on erilainen rooli. Tai sitten mun itsesuojeluvaisto toimii vaan kiitettävällä tavalla. Jos mä pämistelisin samalla tavoin
duunissa kun kotona  voisi olla että mut ohjattaisiin aika pian työterveyshuollon kautta lomalle enkä olisi työkavereiden keskuudessa hirveän pidetty. Hmm, miksiköhän mua ei enää kutsuta mihinkään illanistujaisiin? Hah... Ei vaiskaan.

Uskokaa tai älkää tämän tekstin kirjoittaminen ei ole helppoa. Ei teknisesti eikä henkisesti (pirun näppis)
On vaikeaa katsoa omia vikoja peilistä. Mutta eikös se niin mene että ilman sitä peiliä- ihmisellä ei ole edes mahdollisuuksia muuttua. Mullakin on siis toivoa ja teillä myös ihanat siskot.

Mä en usko että koskaan totaalisesti pääsen hallitsemaan omaa hillittömyyttäni. Enkä ole varma että haluaisinkaan. Sillä raivoisan riekunnan rinnalla rakastan vähintään yhtä äänekkäästi. Ehkä tämän vuoksi perheeni ja ystäväni sietävät pienet kiukkuni.Pus teille rakkaat.

Viikonloppua antoisaa kaikille!

p.s pakko myöntää sain muutama päivä sitten kilarit duunissa. Kyseessä oli tietoliikenne ongelma :D

Kyyhkyä padassa

Oijoi.Täytyy sanoa että kyyhkypata onnistui yli odotusten.

Simppeli ohje jaettavaksi:

6 kpl kyyhkynrintaa
4 kpl broilerin rintafilettä
amerikanpekonia (1 1/2 pkt)
valkosipulinkynsiä 1-3 kpl
keltasipulia 2
porkkanoita 4
aurinkokuivattuja tomaatteja 5-6
timjamia
Kanalientä ( itse käytin kanafondueta ) n. 1 l


Otetaan tipuihin väriä kuumalla pannulla. Käytä paistamiseen voita. Mausta suolalla ja pippurilla pinta.
Kääri tipuset pekoniin. Kiinnitä pekonit hammastikuilla, etteivät irtoa uunissa.
Kuori porkkanat,sipulit ja valkosipulit. Lisää linnut ja pilkotut vihannekset kivi tai savipataan. Ripottele päälle tuoretta timjamia. Lisää kanaliemi.




Paistumaan uuniin n. tunniksi, miedolla lämmöllä max. 150 astetta.

Valmis annos, kera Lapin puikuloiden, puolukkasurvoksen ja
tuoreen salaatin. Kyytipojaksi sopi mainiosti Uusi-Seelantilainen
keskitäyteläinen punaviini Brancott Estate.















Laadunvarmistaja hommissa :)



















Tänään sitten hauduttelin loput padat ruokakermassa ja keitin riisit lisukkeeksi. Maku vain parani. Kun vois aina syödä näin. Huomenna luvassa hernekeittoa. Arki <3

Koiruuksia

Eilinen oli mitä kaunein ja lämpimin syyspäivä. Tuli oltua reilusti ulkona ja puuhasteltua koirien parissa. Kohta 2.v Hugo koiramme on rodultaan sileäkarvainen noutaja eli flatti.Flatit ovat luonteeltaan energisiä ja iloisia. Tämän rodun edustajat tarvitsevat paljon pääkoppaa rasittavaa puuhastelua. Tuntuu että minkään mittainen juoksulenkki ei tuota rotua rasita vaan täytyy saada aivot väsytettyä. Oiskohan tällä emännällä jotain samaa vikaa? Levottomat jalat vipattaa välillä unissaankin :)
Aiemmin olin totaalisesti kissa-ihminen ja täytyy myöntää että edelleenkin pidän kissoista. Mutta on tämä koiran kanssa touhuaminenkin mukavaa ja palkitsevaa.

Eilen tehtiin hakuruutua ja jäljestystä. Mukana oli myös Hugon kasvattaja omien koiriensa kera. Voi miten hienosti Hugo suoriutui. Äiskä on ylpeä. Taipumuskoe pitäisi mennä heittämällä läpi syyskuun lopulla.

Treenien jälkeen menimme laavulle ja keitimme nokipannukahvit. Olimme vain unohtaneet vesipullon
kotiin joten jouduimme turvautumaan mukaan lähteneeseen vadelma vichyyn. Täytyy sanoa että elämässäni en ole koskaan kummallisemman makuista kahvia maistanut. Tästä ei todellakaan muodostunut mitään uutta
pikanttia kahvinautintoa jonka ilosanomaa voisi levittää maailmaan. Jos siis retkeilette ja aiotte nuotiolla kahvia keitellä- muistakaa vesi!

Photos by Jack

Treenien jälkeiset makupalat

Mikä lie pyryharakka

Tänään aion valmistaa päivälliseksi kyyhkypaistia. Linnut on jo sulamassa ja  resepti takataskussa.
Tarjolla 100% lähi- ja luomuruokaa. Tietysti on mainittava että tiput on Hugon noutamia.
Hei peukut pystyyn -että onnistun!

Himmailua musan tahdissa

Oi ihana lauantai. Levylautasella Blood,Sweat and Tears "I love you more than you ever know". Aamukahviin ripaus soulia. Tää biisi päätyy niin treenaus listalle.

Mukavaa viikonloppua muruset!

Kaikki mitä rakastin - Blogi | Lily.fi

Kaikki mitä rakastin - Blogi | Lily.fi

Auringonpaistetta

Voi miten lämmintä ulkona onkaan. Syyskuu ja yli 20 astetta. Aurinko paistaa. Vielä aivan kesä. Jeij! Loppuviikoksi luvattu samanlaista keliä. Täytyy siis olla paljon ulkona ja nauttia. Pihahommat kutsuvat ja Hugon kanssa on treenattava. Nuori herra osallistuu taippari uusintaan 21.9.

Meidän kodin lähistölle on kasvanut aivan ihana auringonkukkapelto. Yhtenä aamuna kävin siitä poimimassa kimpun myös töihin. Auringonpaistetta sisätilaan. Hauskaa torstai päivää. Nauttikaa lämmöstä :)

Pihahommat

Huomenta. Aamukahvia juodessa on mukava istua tietokoneelle blogin ääreen. Kuten aikaisemmin jo mainitsin on pieni puuhastelu pihamaalla koukuttanut tämän lyylin. Nyt tuli laitettua maahan valkoisen kerrotun narsissin sekä viininpunaisen tulppaanin sipuleita. Ihanaa odottaa kevättä ja sitä mitä maasta alkaa kasvamaan.

Tässä  kuvassa on mielestäni vielä kuiskaus kesästä. Iloista tiistai päivää.

Episode 1

No, tästä se alkaa uudestaan. Kerran jo aloitin rinta rottingilla blogin pitämisen mutta kiinnostus hiipui pian.
Nyt koitan uudella innolla. Tämän blogin tarkoituksena on tuottaa itselle ja kenties jollekin toiselle ennen kaikkea hyvää mieltä. Päiväkirja, jonka voi jakaa.

Perheeseeni kuuluu kahden teini-ikäisen tyttären lisäksi aviomies sekä Hugo koira. Kotimme sijaitsee Uudellamaalla paritalossa. Rakastan musiikkia. Laulan blues/jazz orkesterissa.Ohessa muuten linkki bändin kotisivuille http://www.barrelhousejumpers.com
Todettakoon tässä näin heti alkuun että kodin sisustaminen on nastaa ja olen kenkäholisti. Uusien kenkien viehätysvoimaa ei vaan voi vastustaa.
Pidän myös matkustamisesta, ruuanlaitosta sekä elokuvista. Uusin" harrastuksistani" on puutarhurointi mutta tässä lajissa olen vielä aivan  noviisi. Hugo koiran kanssa tulee myös puuhasteltua paljon.

Pähkinänkuoressa persoonani on: Räiskähtelevä, pirteä ja sangen suorasukainen punapää.
Teille jotka satutte täällä vierailemaan tahdon sanoa- Olette lämpimästi tervetulleet blogiini.

Tänään on syyskuun 1.päivä ja aamulla herättiin vesisateeseen. Eilen virittelin jo kynttilöitä joka puolelle kotia. Vilttiin kääriytyneenä natustelin Granitista hankkimiani kanelimanteleita ja join kuumaa kaakaota. Hiukan lenssuinen olo. Perjantaina olin vatsantähystyksessä ja se myös on vaikuttanut tähän hieman alavireiseen oloon. Täytyy muuten todeta että kyllä nuo Ruotsalaiset osaavat. Toukokuussa Helsinkiin liikkeensä avannut Granit (Bulevardi 2-4) on sisustajan unelma. Etenkin jos tykkäät simppelistä  industrial- tyylisestä sisustamisesta,Vierailin siellä viime viikolla pikaisesti. Mukaan manteleiden lisäksi tarttui tuo kuvassa näkyvä harmaa öljylamppu. Tulen taatusti vierailemaan Granitissa pian uudestaan ja ajan kanssa.

Tänään ajattelin leipoa korvapuusteja. Taikina on jo kohoamassa. Mikäs sen mukavampaa kun saada suununtaina päiväkahville tuoretta pullaa ja minkä tuoksun siitä kotiin saakaan. Yllättyy iloisesti rakas aviomieskin kun saapuu koiran kanssa metsästysretkeltä kotiin :)

Oiken mukavaa Sunnuntai päivää <3