Vau valmistuin

Viimeiset pari mukavaa päivää lämmittää mieltä. Saara sai kokin paperit taskuunsa hienoilla arvosanoilla perjantaina. Emman 9.luokan päättäjäiset pidettiin eilen. Oltiin Emman päättäreissä koko perheen voimin.

Hienosti järjestetty juhla upeine musiikkiesityksineen. Emma sai ilmaisutaito stipendin. Neiti yllättyi iloisesti ja sai meiltä hurraa huudot katsomosta. (Ehkä Emmaa hiukan nolotti)

Emman juhlan jälkeen mentiin porukalla syömään sushia. Saaran x-poikaystävä tuli mukaan. Naurettiin että ollaan oikeastaan adoptoitu hänet meidän perheeseen vaikka nuoret eivät enää seukkaa. Hienoa että ystävyys on säilynyt. 

Illasta kävi vielä mun isäni kera Eijan sekä tätini miehensä kanssa meillä kuplajuomalla. Nauru raikui ja Saara jaksoi pinnistellä meidän "vanhusten" kanssa. Sai kuitenkin viimein luvan lähteä irroittelemaan omien kavereittensa kanssa ja pääsi juhlimaan valmistumistaan. Emma oli karannut kylälle jo aikaisemmin. Pitäähän sitä nyt päättäreiden jälkeen päästä raitille :)

Hienoja hetkiä nämä ovat äidillekin. Illan pimetessä ei uni meinannut tulla silmään. Hiljaisuudessa pohdin sitä miten nopeasti aika todellakin kuluu. Vastahan nuo tytöt syntyivät, opettelivat kävelemään, menivät päiväkotiin ja kouluun. Nyt he ovat jo aikuisuuden kynnyksellä. Valmiina itsenäiseen elämään. Joskus tunnen suurta huolta ja mietin miten nuo lintuset mahtaa omilla siivillä lentää. Joskus taas katson heitä ylpeydellä ja ilolla kun näen miten vahvoja, sitkeitä ja kauniita heistä on kasvanut.  Kai tämä kuuluu asiaan. Näin sen pitää mennäkin. Luopuminen ei ole helppoa mutta on uskallettava luottaa. Kyllä ne siivet kantaa...

Photos by Tanja

Kesä kesä kesä :)

No joo viimeksi taisin jo todeta että olen tälläinen sunnuntai bloggailija ja vielä laiskemman oloinen sellainen. Mutta elämässä vaan tapahtuu niin paljon ja ei vaan ole tota aikaa käytettävissä kuin 24/7.
Tänään on vapaapäivä ja aamulla ei muuta kuin koirien kanssa ulkoilua vesisateessa. Voi mitä kelejä oli vielä muutama päivä sitten. 30 astetta lämmintä toukokuussa. Ei ihan heti tule mieleen milloin viimeksi olisi kesä näin aikaisin alkanut. Eilen se sitten viileni oikein urakalla. Illalla kun tulin töistä kotiin satoi suorastaan jäätä päähän taivaalta. Itku meinasi tulla polkiessa asemalta. Mutta ei auta itku markkinoilla luonnon armoilla kun ollaan. Täytyy vaan toivoa että Suvirttä saadaan viikonvaihteessa laulaa hiukan lämpimimmissä olosuhteissa. Viikonloppuna onkin aihetta riemuun. Saara valmistuu kokiksi ja Emman peruskoulu päättyy. Mennään porukalla syömään. Saaran valmistujaisia juhlitaan sitten hiukan isommalla konklaavilla puolessa välissä kesäkuuta. Kivaa.

Koira pojat jakselee hienosti. Mauno porskuttaa, jyrsiii kaikkea mitä suuhunsa saa (ei kyllä onneksi ole vielä hirveitä tuhoja tehnyt, koputtaa puuta) ja kasvaa vauhdilla. Treenejä ollaan jo maltillisella tavalla aloitettu. Mauno on etevä kaveri. Hugo tykkää tosi paljon "pikkuveljestä". Mutta on kyllä osoittanut sen että kuka on vanhin koira talossa. Hyvä niin!

Viime kuussa Jack rakas toteutti haaveensa ja ostaa pläjäytti kanootin. Sillä on tullut nyt sitten tyytättyä jo useita kivoja lenkkejä. Mitä mainioin tapa nollata itsensä ja kenties hiukan nostaa omaa kuntoa.  Se ei olisi pahitteeksi.

Pähkinän kuoressa tälläistä kuuluu meidän arkeen. Kiirettä ja  elämänmakuista touhuilua. Joskus sitä toivoisi vaan että olisi se talo, piha ja omenapuut. Niiden omenapuiden alla riippumatto sekä aikaa vaan köllötellä ja tuijotella pilviin. Ehkä tämä haave vielä joskus toteutuu.

Mukavaa viikkoa kaikille, hyvää Helatorstaita sekä valmistuville nuorille ja heidän perheille rutkasti Onnea!!!

Photos by Tanja